<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-1"?><rss version="2.0"><channel><title><![CDATA[Arja Alho Blogi]]></title><description><![CDATA[Artikkelit]]></description><link>http://arjaalho.fi/blogi/</link><copyright><![CDATA[Copyright Arja Alho Blogi]]></copyright><generator>sNews CMS</generator><item><title><![CDATA[Kertaus on opintojen äiti]]></title><description><![CDATA[  &nbsp;  
  En ole Siuntiossa valtuutettu. Sit&auml;vastoin olen monikuntaliitosta valmistelevan yhdistymishallituksen j&auml;sen ja l&auml;hidemokratian toteuttamista pohtivan ty&ouml;ryhm&auml;n puheenjohtaja. En ole aktiivipoliitikko mutta olen halunnut tehd&auml; asioita, joita minulta on pyydetty.  
  Siuntion sosialidemokraateille on ollut selv&auml;&auml; jo kauan sama kuin nykyiselle maan hallitukselle: tarvitsemme vahvoja peruskuntia turvaamaan kuntalaisten hyv&auml;t palvelut.  
  Kun olin kunnanhallituksen puheenjohtaja, silloinen kunnanjohtajamme Henrik Sandstr&ouml;m teki selvityksen itsen&auml;isen&auml; kuntana olemisen ja kuntaliitoksen hyvist&auml; ja huonoista puolista. Kuntalaiset vastasivat kyselyyn, jonka j&auml;rjestimme. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi liitosneuvottelujen k&auml;ymisen tarpeelliseksi.  
  Kuntavaalien j&auml;lkeen valtuustoryhm&auml;mme oli k&auml;ynnist&auml;m&auml;ss&auml; neuvotteluja niin Kirkkonummen, Inkoon kuin Lohjan kanssa. Kirkkonummi ei halunnut tehd&auml; selvityst&auml; eik&auml; muuttaa pitk&auml;aikaista strategiaansa kuulua metropolialueelle laajentumalla l&auml;nteen. Pakkohan se on uskoa, vaikka itse kukin on toivonut jotain vuosikymmenen saatossa muuta. Inkoo p&auml;&auml;tti jatkaa itsen&auml;isen&auml;. Lohja oli halukas neuvottelemaan. Yhteisess&auml; valmistelussa syntyi liitossopimus, joka on edelleen puolustamisen arvoinen. Sit&auml; on edelt&auml;nyt my&ouml;s pitk&auml; Hiiden alueen yhteisty&ouml;, jossa olen ollut mukana kansanedustajana ollessani.  
  Kunta&auml;&auml;nestyksen j&auml;lkeen olin tosiaan valmis harkitsemaan itsen&auml;isen&auml; jatkamista. Valtuustoryhm&auml;mme kanssa keskusteltuamme tulimme yhteiseen johtop&auml;&auml;t&ouml;kseen: liitos on sittenkin parempi kuin ep&auml;varma tulevaisuus. Lis&auml;ksi ilmeni, ettei RKP en&auml;&auml; kannattanutkaan itsen&auml;isen&auml; olemista, vaan liittosta Kirkkonummelle. Kun kuitenkaan pakkoliitoksia ei ole tulossa, t&auml;t&auml; vaihtoehtoa ei saa puristettua mill&auml;&auml;n sill&auml; Kirkkonummen kanta on edelleen kielteinen.  
  Valtuusto p&auml;&auml;tti kahdesti Lohjaliitoksesta. Normaalisti v&auml;hemmist&ouml;&ouml;n j&auml;&auml;neet tyytyv&auml;t enemmist&ouml;n kantaan. T&auml;ll&auml; kertaa ei Siuntiossa n&auml;in k&auml;ynyt. Kokoomuksen ryhm&auml; on hajonnut, vihre&auml;t ovat hajallaan. Sosialidemokraatit ovat keskin&auml;isen kunnioituksen ja avoimuuden hengess&auml; olleet yksimielisi&auml; kuntalaisten palvelujen turvaamisen t&auml;rkeydest&auml;. Niin my&ouml;s sitoutumattomat ja keskusta. Meill&auml; p&auml;&auml;t&ouml;kset eiv&auml;t synny minun tai kenenk&auml;&auml;n muunkaa sanelusta vaan keskustellen, eri vaihtoehtoja huolellisesti arvioiden.  
  Miksi sitten kuitenkin Lohjan kunnanhallitus teki p&auml;&auml;t&ouml;ksen j&auml;tt&auml;&auml; Siuntion kunta monikuntaliitoksesta pois? P&auml;&auml;t&ouml;sten perusteella ratkaisulle ei ole perusteita. Mutta edellisen blogini luettuaan ymm&auml;rt&auml;&auml;. Ja uusimman Kirkkonummen Sanomat luettuaan ymm&auml;rt&auml;&auml; millaista on olla valtuutettu&nbsp; ja minun tapauksessani olla yhdistymishallituksen j&auml;sen.   
  Marcus Nordstr&ouml;min vuodatus on enemm&auml;n kuin sairauskertomus. En tosiaan tied&auml; mit&auml; ajatella sielunmaisemasta, josta kaikki h&auml;nen kiukkunsa purkautuu. Mutta jos on ollut 20 vuotta eduskunnassa ja 20 vuotta Helsingin valtuustossa ja erityisesti muutamien vuosien p&auml;tk&auml;pesteill&auml; t&auml;&auml;ll&auml; Siuntiossa, virheelliset ja kaunaiset kirjoitukset eiv&auml;t hetkauta.  
  On kuitenkin monia, jotka ovat kokeneet, ett&auml; nyt oli aika sanoa &auml;&auml;neen se mit&auml; kirjoitin. Koko ajan siuntiolaista p&auml;&auml;t&ouml;ksentekokulttuuria ja k&auml;ytt&auml;ytymiss&auml;&auml;nt&ouml;j&auml; on vaivannut kaksinaisuus: toisten odotetaan toimivan kuntademokratian pelis&auml;&auml;nt&ouml;jen mukaan ja hyvien k&auml;yt&ouml;stapojen mukaan mutta itse kikkaillaan, valitetaan, uhkaillaan ja viis veisataan seurauksista. Edes uhmaik&auml;iset lapset tai murrosik&auml;iset rajojaan koettelevat teini-ik&auml;iset eiv&auml;t toimi n&auml;in.  
  Min&auml; olen huolestunut sosiaali- ja terveyspalveluista, joita niin ik&auml;ihmiset kuin lapsiperheet tarvitsevat miltei p&auml;ivitt&auml;in. N&auml;m&auml; kunnan on aina lain mukaan j&auml;rjestett&auml;v&auml;. Ei kyse ole HUS:n palveluista. Min&auml; olen huolestunut terveyskeskuksen ja Charlotta-kodin henkil&ouml;st&ouml;st&auml;, jota odottaa - tosin vain osaa - taas siirto takaisin Siuntion palvelukseen. Minua huolestuttaa vaihtoehtojen puute. Kun Lohja ei ole velvollinen eik&auml; laki voi sit&auml; pakottaa meille palveluita tarjoamaan, Marcus Nordstr&ouml;mk&ouml; on tosiaan se sovitteleva ja yhteisty&ouml;haluinen neuvottelija Lohjan suuntaan? Ostopalveluilla kassa tyhjenee alta aikayksik&ouml;n.  
  Miten k&auml;y Lohjan kaksikielisyyden? Nyt tied&auml;mme jo, ett&auml; vapaaehtoinen kaksikielisyys loppuu kun Siuntio j&auml;&auml; pois eik&auml; laki velvoita kuten olisi liittyess&auml;mme velvoittanut. Miten k&auml;y K&auml;llhagenin koulun ja Virkby Gymnasiumin kun uudessa kunnassa ryhdyt&auml;&auml;n panemaan palveluita t&auml;rkeysj&auml;rjestykseen? Miten k&auml;y kaikkien niitten muitten yhteisty&ouml;j&auml;rjestelyjen, joita olemme Lohjan kanssa tehneet? Miten seurakuntamme selvi&auml;&auml; yksin?  
  Sellainen olen, ett&auml; otan kysymykset vakavasti. Olkoon se minun inhimillinen heikkouteni.  
  &nbsp;  
  &nbsp;  
  &nbsp;  
  &nbsp;  ]]></description><pubDate>Wed, 16 May 2012 18:02:53 +0000</pubDate><link>http://arjaalho.fi/blogi/home/kertaus-on-opintojen-iti/</link><guid>http://arjaalho.fi/blogi/home/kertaus-on-opintojen-iti/</guid></item><item><title><![CDATA[Hajottaminen on helppoa, rakentaminen vaikeaa]]></title><description><![CDATA[  &nbsp;  
  T&auml;m&auml; on totta vaikka kuullostaa ihan &auml;lytt&ouml;m&auml;lt&auml;. Varmuuden vuoksi korostan, ett&auml; tyylilaji on pakinanomainen ja vapaasti k&auml;ytett&auml;viss&auml; kotimaiseen draaman k&auml;sikirjoitukseksi. Tiedot ovat per&auml;isin paikallisista lehdist&auml; ja hevosmiesten tietotoimistosta.  
  Siuntiossa tuli kunnallisvaaleissa 2008 valituksi kahdeksan Kokoomuksen edustajaa. J&auml;ljell&auml; on vain viisi.  
  Ensin erosi Elisa Calin kun ei tullut toimeen silloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan ja puoluetoverinsa Janne Laakkosen kanssa. Kumpikin halusivat eduskuntaan mutta Laakkonen oli vain ehdokas. H&auml;n ei tullut valituksi. Sittemmin Calin erosi miehest&auml;&auml;n ja alkoi seurustella RKP:n Marcus Nordstr&ouml;min kanssa, joka on kiivas liitosvastustaja. Samassa k&auml;&auml;ntyi Calinin kanta.  
  Sitten hermostui Kokoomuksen grand old man Jarmo Paasikivi, joka suuttui er&auml;&auml;n uuden j&auml;senen hyv&auml;ksymisest&auml; Kokoomuksen j&auml;seneksi. H&auml;n py&ouml;rsi my&ouml;s n&auml;kemyksens&auml; Lohja-liitoksesta ja alkoi uskotella, ett&auml; Porkkala-kunta olisi mahdollinen. T&auml;m&auml; siit&auml; huolimatta, ett&auml; h&auml;n oli itse ollut mukana monessa neuvonpidossa, joissa se oli todettu mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Paasikiven pojan vaimo Anna Paasikivi, valtuutettu my&ouml;s,&nbsp; oli viel&auml; syksyll&auml; 2011 aika my&ouml;nteinen kuntaliitokselle mutta sitten alkoivat suvun&nbsp; paineet tulla liian koviksi. Anna Paasikivi on sittemmin erotettu Kokoomuksen ryhm&auml;st&auml; koska h&auml;n liittyi toiseen valtuustoryhm&auml;&auml;n.  
  Kokoomuksen Kikka Pesonen valitteli jossain vaiheessa, ett&auml; Lohja-liitoksen vastustajat - joitten joukossa oli h&auml;nelle heini&auml; myyvi&auml; viljelij&ouml;it&auml; - eiv&auml;t suostu myym&auml;&auml;n hein&auml;&auml; h&auml;nen hevosilleen jos h&auml;n ei vastusta Lohja-liitosta. H&auml;n siis vastusti vaikka Kokoomus puolueena sit&auml; Siuntiossa kannatti. Mutta sitten h&auml;n halusi kuitenkin edet&auml; laillisen j&auml;rjestyksen mukaan joskin my&ouml;hemmin p&auml;&auml;tti toisin. My&ouml;s h&auml;n liittyi valtuustoryhm&auml; 14.  
  Mik&auml; n&auml;it&auml; Kokoomusnaisia vaivaa? Tunteet viev&auml;t ja miehet py&ouml;ritt&auml;v&auml;t. Ihanko varmasti siuntiolaiset &auml;&auml;nestiv&auml;t juuri n&auml;it&auml; naisia vai oliko sill&auml; merkityst&auml;, ett&auml; he olivat Kokoomuksen listoilla? Mit&auml;&auml;n kuluttajasuojaa &auml;&auml;nest&auml;jill&auml; ei kyll&auml; ole.  
  Ennen kunnallisvaaleja tied&auml;n monen RKP:n valtuutetun alkaneen kypsy&auml; Lohja-liitokselle. Lohjan tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat ja palvelua sai my&ouml;s ruotsiksi. Mutta kuinka ollakaan, Siuntioon muutti Marcus Nordstr&ouml;m, joka tuli valituksi valtuustoon&nbsp; itsen&auml;isen Siuntion-teemalla. Tosin ei h&auml;n sit&auml; en&auml;&auml; kannata vaan haluaa valtion pakottavan Kirkkonummen ottamaan vastaan Siuntion ja Inkoon. Marcus Nordstr&ouml;n lupasi tehd&auml; kaikkensa kuntaliitoksen torppaamiseksi vaikka valtuusto kahdesti p&auml;&auml;tti my&ouml;nteisest&auml; kannasta. Ja kaiken h&auml;n on tehnytkin. Valittanut ja h&auml;&auml;rinyt kuin vain itsekeskeinen t&auml;ystuholainen voi kunnallisessa demokratiassa.Mutta sankarina h&auml;n itse&auml;&auml;n pit&auml;&auml; - ehk&auml; joku muukin.  
  RKP:n valtuustoryhm&auml; ei hyv&auml;ksy mill&auml;&auml;n&nbsp; vallanmenetyst&auml;. Lohja-liitos turvaisi kyll&auml; palvelut kummallakin &auml;idinkielell&auml; mutta luultavaa on, ett&auml; RKP:n valtuutettujen m&auml;&auml;r&auml; v&auml;henisi. Niinp&auml; my&ouml;s valtuuston puheenjohtaja Rabbe Dahlqvist ei en&auml;&auml; ollutkaan valtuuston puheenjohtaja ja edustamassa h&auml;nelle luottamuksen antaneita valtuutettuja, vaan RKP:n etulinjaan l&auml;hett&auml;m&auml; sabot&ouml;&ouml;ri. H&auml;nelt&auml; olisi odottanut enemm&auml;n. Mutta arvostuksen voi n&auml;k&ouml;j&auml;&auml;n menett&auml;&auml; nopeasti kun sit&auml; ensin on pitk&auml;&auml;n kasvattanut.  
  Valtuuston kokouksia on pidetty keskelll&auml; mielenosoitusta, ty&ouml;j&auml;rjestyspuheenvuoroja ei anneta, varaedustajia soitellaan pitkin iltaa ja viimeisin operaatio oli t&auml;m&auml;: kun Lohja haluaa valtuuston kolmannen kannan kuntaliitokseen, h&auml;n ensin ilmoitti, ett&auml; ylim&auml;&auml;r&auml;inen valtuusto pidet&auml;&auml;n 21.5 ja sitten perui.&nbsp; Kas kun ilmeni, ett&auml; Elisa Calin voi synnytt&auml;&auml; ja vihreiden Yrj&ouml; Kokkonen ei mahdollisesti p&auml;&auml;se kokoukseen. Dahlqvist s&ouml;i Lohjan valtuuston puheenjohtajalle antamansa sanat eik&auml;&nbsp; suostukaan kutsumaan valtuustoa koolle koska kokoonpano ei miellyt&auml;.  
  Mik&auml; n&auml;it&auml; RKP:l&auml;isi&auml; vaivaa? Valtapyrkimykset tekev&auml;t sokeiksi. Eik&ouml; siuntiolaisten asioiden hoitaminen yhteisty&ouml;ss&auml; todellakaan en&auml;&auml; kiinnosta? Jos pit&auml;&auml; vastustaa, eik&ouml; voisi vastustaa tyylill&auml;?  
  Ja mit&auml; ne siuntiolaisten asiat sitten olisivat? Ihan tavallisia juttuja. Ett&auml; p&auml;&auml;see terveyskeskuskseen, ett&auml; on vanhustenhuollon palveluja , ett&auml; saa toimeentulotukea tai vammaispalveluja. Niit&auml; Siuntio ei pystynyt itse j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n ja siksi syntyi LOST.&nbsp; Kun alueella tapahtuu nyt kuntaliitoksia, LOST-sopimus on purettu sopimuksen mukaisesti.  
  RKP uskottelee, ett&auml; Lohjan pit&auml;&auml; tarjota Siuntiolle Paras-lains&auml;&auml;d&auml;nn&ouml;n mukaan palvelut. Aivan p&ouml;typuhetta. Jos ei ole sopimusta, ei ole velvollisuuksiakaan. Niinp&auml; Siuntiossa on edess&auml; perusturvalautakunnan perustaminen uudelleen ja keskeisten viranhaltijoiden palkkaaminen ml perusturvajohtaja, johtava l&auml;&auml;k&auml;ri ja johtava sosiaality&ouml;ntekij&auml;. Samoin on aloitettava neuvottelut meilt&auml; Lohjalle siirtyneen henkil&ouml;kunnan siirt&auml;misest&auml; takaisin Siuntioon.  
  Ja sitten viel&auml; uskomattomat kokoussekoilut puhumattakaan siit&auml;, ett&auml; kunnanhallitus on vaihdettu jo kerran ja toista kertaa puuhataan.&nbsp; Ja kun valtuuston puheenjohtaja ei suostu kutsumaan valtuustoa koolle, lohjalaisten mitta tuli t&auml;yteen. He haluavat ainakin kuntaliitoksen Nummi-Pusulan kanssa toteutuvan.  
  T&auml;t&auml;k&ouml; siuntiolaiset halusivat kuntavaaleissa?&nbsp; Kriisiss&auml; olevat palvelut, nousevan veroprosentin, riitelev&auml;n valtuuston, sooloilevia yksil&ouml;it&auml;? Jos t&auml;m&auml;n j&auml;lkeen ei tajua, ett&auml; vallan ja vastuun pit&auml;&auml; kulkea k&auml;si k&auml;dess&auml;, ei tajua mist&auml;&auml;n.  
  Hohhoijaa. Haluan, ett&auml; kuntalainen saa erota kunnasta ja liitty&auml; sinne miss&auml; nyt on edes jonkinlainen j&auml;rjestys.  
  &nbsp;  
  JK: Kirjoitin yll&auml;olevan sen j&auml;lkeen&nbsp; kun Lohjan kunnanhallitus ehdotti valtuustolleen, ettei monikuntaliitosta Siuntion kanssa toteuteta. P&auml;&auml;t&ouml;s on selke&auml;. Se on my&ouml;s ymm&auml;rrett&auml;v&auml;&auml; edell&auml; olevan perusteella.  ]]></description><pubDate>Mon, 14 May 2012 21:21:44 +0000</pubDate><link>http://arjaalho.fi/blogi/home/hajottaminen-on-helppoa-rakentaminen-vaikeaa/</link><guid>http://arjaalho.fi/blogi/home/hajottaminen-on-helppoa-rakentaminen-vaikeaa/</guid></item><item><title><![CDATA[Kreikkalainen sipuli]]></title><description><![CDATA[      
    
  &nbsp;  
  Helmikuun lopussa 2012 Kreikka sai kipe&auml;sti  tarvitsemansa 130 miljardin tukipaketin. Euroopan v&auml;liaikaiselle  vakausmekanismille (EVVR) on haettu alituisesti &rdquo;tulivoimaa&rdquo; samalla kun  euroa tukevaa pysyv&auml;&auml; vakausmekanismia (EVM) rakennetaan euron kriisin  varjossa. Se pit&auml;isi saada aikaan ensi vuonna. Ajankohtaista poliittista  v&auml;ittely&auml; k&auml;yd&auml;&auml;n siit&auml; kuinka suuret Suomen takausvastuut Kreikalle  loppujen lopuksi ovat. Onko esitetty 6,6 miljardia oikea luku ja  millaiset vakuudet Suomi loppujen lopuksi sai?  
  Julkisuudessa Kreikan talouskriisin syit&auml; on selitetty tilastojen  v&auml;&auml;rent&auml;misell&auml;, holtittomalla taloudenpidolla ja kaikenlaisilla  v&auml;itt&auml;mill&auml; kreikkalaisten laiskuudesta. Totta onkin, ett&auml; sosialistien  PASOK-puolueen voitettua 2009 ennenaikaiset vaalit, silloinen  p&auml;&auml;ministeri Georgius Papandreu ilmoitti Kreikan julkisen talouden  alij&auml;&auml;m&auml;n ja velkaantuneisuusasteen olevan suuremmat kuin aiemmin oli  esitetty. Edelliset hallitukset olivat saaneet, nyt Kreikan menoa  kauhistelevilta investointipankeilta, neuvoja talouden kaunistelussa.  Laiskojakaan kreikkalaiset eiv&auml;t ole olleet. Muutama vuosi sitten  kreikkalaisten keskim&auml;&auml;r&auml;inen vuotuinen ty&ouml;m&auml;&auml;r&auml; oli suurin koko  L&auml;nsi-Euroopassa.  
  Hyv&auml;n hallinnon suhteen on toki paljon teht&auml;v&auml;&auml; kuten veropohjan  tiivist&auml;misess&auml;. N&auml;it&auml;kin toimia hyv&auml;ksyttyjen tukipakettien ehdoissa  on. Mutta kun Kreikka on pieni talous euroalueella eik&auml; sill&auml; ole omia  rahapolitiikan keinoja tehd&auml; asioille mit&auml;&auml;n, k&auml;teen j&auml;&auml;v&auml;t vain omat  julkisen talouden sopeuttamiskeinot. Kreikan on s&auml;&auml;stett&auml;v&auml;  moninkertaisesti se mit&auml; Suomi 1990-luvun lamassa. Minimipalkkoja  leikataan 22 prosenttia, julkisilta aloilta irtisanotaan v&auml;ke&auml;,  terveydenhuollosta ja l&auml;&auml;kkeist&auml; leikataan kuten hallinnosta ja  puolustuksesta, jne.  
  Inhimillinen lasku on kirjoitettu k&auml;rsimyksill&auml;. Itsemurhat ovat  lis&auml;&auml;ntyneet, ty&ouml;tt&ouml;myys ja ep&auml;toivo kasvanut. Kreikka on joutunut  negatiivisen kehityksen kierteeseen, jota kansalaisten on vaikea niell&auml;  sill&auml; kyseess&auml; on jokap&auml;iv&auml;inen leip&auml;, ty&ouml; ja turvallisuus varsinkin kun  todelliset syyt Kreikan ongelmiin ovat Euroopan talouden rakenteissa ja  maailman rahoitusmarkkinoiden ep&auml;vakaudessa.  
  Kuoritaan kreikkalaisesta sipulista toinen kerros ja tarina on jo aivan toinen.  
  &nbsp;  
  Euroaluetta kohtasi yht&auml;aikainen globaalishokki 2008 finanssikriisin  muodossa. Valtiot joutuivat takaamaan rahoitusj&auml;rjestelm&auml;n toimintakyvyn  ja velkaantuivat. Finanssikriisi mutatoitui velkakriisiksi. Yksityiset  velat muuttuivat julkisiksi. Eiv&auml;tk&auml; velkaa ole vain valtiot, vaan  erityisesti sijoittajat ja my&ouml;s kotitaloudet.  
  EU-maat k&auml;yv&auml;t kauppaa l&auml;hinn&auml; toistensa kanssa. EU:n pohjoisten  j&auml;senmaitten vienti on vet&auml;nyt ja niinp&auml; mailla on ollut vaihtotaseen  ylij&auml;&auml;m&auml;. Toisen ylij&auml;&auml;m&auml; on kuitenkin toisen alij&auml;&auml;m&auml;. Niinp&auml; EU:n  etel&auml;iset j&auml;senmaat ovat k&auml;rsineet vaihtotaseen alij&auml;&auml;m&auml;st&auml;. Kun maalla  on vaihtotaseen alij&auml;&auml;m&auml;, se kuluttaa enemm&auml;n kuin tuottaa. T&auml;m&auml;  rakenneongelma on ollut pitk&auml;&auml;n ja se vaikuttaa maan kokonaiskysynn&auml;n  tasoon ja talouskasvun mahdollisuuksiin.  
  Kreikan tilannetta pahentaa my&ouml;s se, ett&auml; se oli jo ennen  finanssikriisi&auml;/velkakriisi&auml; valmiiksi velkaantunut. &nbsp;Kun julkisiin  investointeihin ei ole s&auml;&auml;st&ouml;toimien vuoksi mahdollisuutta,  vientiteollisuutta ei potkaista tyhj&auml;st&auml; eik&auml; hetkess&auml;, drakmaa ei ole  eik&auml; sit&auml; voi devalvoida, mahdollisuudet talouskasvuun riippuvat  ulkomaisista investoinneista.  
  My&ouml;s euroalueelle pit&auml;isi tehd&auml; jotain. &nbsp;Euro on nyt  j&auml;rjestelm&auml;kriisiss&auml;. Ensinn&auml;k&auml;&auml;n euroalue ei ole optimaalinen  valuutta-alue, sill&auml; ty&ouml;voima ei liiku vapaasti. Toiseksi euroalueella  ei ole yhteist&auml; talouspolitiikkaa, vaikka yhteinen raha onkin.&nbsp; Vakaus-  ja kasvusopimus ei ole sellaiseksi riitt&auml;nyt. Kolmanneksi kun  rahapolitiikka on uskottu politiikasta vapaalle Euroopan keskuspankille,  korko- ja valuuttakurssipolitiikkaa ei ole en&auml;&auml; euromaitten  ty&ouml;kalupakissa. EKP:lla ei ole erilaisten sis&auml;isten paineitten vuoksi  samanlaista roolia kuin Yhdysvaltojen keskuspankilla on Yhdysvaltojen  talouden takaajana.  
  Lis&auml;ksi tarvitaan globaalisti rahoitusj&auml;rjestelm&auml;&auml; rajoittavia ja  valvovia toimia, joista vain osa (esim. G20-p&auml;&auml;t&ouml;kset) on kyetty  panemaan t&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n. Rahaa pit&auml;&auml; hidastaa ja siksi tarvitaan  finanssitransaktioveroa.  
  Kuoritaan viel&auml; yksi kerros.  
  Kapitalismin kehitys on synnytt&auml;nyt finansialisaation. Se tarkoittaa  prosessia, jossa rahoitusmarkkinat, rahoituslaitokset ja rahoituseliitit  kontrolloivat yh&auml; enemm&auml;n yksityisi&auml; taloudellisia toimia ja my&ouml;s  julkista p&auml;&auml;t&ouml;ksentekoa.  
  Arkiel&auml;m&auml;ss&auml; olemme n&auml;hneet yritysten toimintatapojen muuttumisen.  Lyhyet voitot sy&ouml;v&auml;t pitk&auml;j&auml;nteisen investoinnin ja kehitysty&ouml;n.  Markkinat ovat panneet valtiot polvilleen ja v&auml;itt&auml;v&auml;t olevansa  tehokkaita. Niill&auml; ei ole kuitenkaan t&auml;ydellist&auml; tietoa, ne eiv&auml;t ole  tehokkaat eik&auml; kapitalismin intresseiss&auml; ole kehitt&auml;&auml; kansantaloutta.  Kapitalismin teht&auml;v&auml; on kasata p&auml;&auml;omaa.&nbsp; Kasautuminen on ollutkin ennen  n&auml;kem&auml;t&ouml;nt&auml;, joka tiivistyy Occupy-liikkeiden iskulauseessa prosentin  vaurastumista 99 prosentin kustannuksella.  
  Raha ei ole en&auml;&auml; neutraali vaihdon v&auml;line tai arvon mittari. Raha on  lupaus tulevasta, se on velkaa. Finanssikapitalismissa rahalla voi  tienata rahaa. Otetaan esimerkiksi valuuttakauppa ja siihen liittyv&auml;t  spekulaatiomahdollisuudet. Kauppaa voidaan k&auml;yd&auml; sen suhteen uskotaanko  jonkun valuuttakurssin vahvistuvan tai heikentyv&auml;n. Asiakkaan pit&auml;&auml;  tallettaa pankin valuutta-alustalle alkup&auml;&auml;oma, jota voidaan vivuta  moninkertaisesti velkarahalla yl&ouml;sp&auml;in. Kun kauppa avataan, asiakas  ottaa lainan ja kun se suljetaan, laina maksetaan pois. Pankki sulkee  automaattisesti kaupan, jos valuutta-alustalle talletettu p&auml;&auml;oma ei  riit&auml; mahdollisen tappion kattamiseen. Valuutta-alusta hy&ouml;tyy spreadin  verran, eli osto- ja myyntikurssin erotuksen. Pankki ei voi h&auml;vit&auml;,  asiakas voi.  
  Pankkitoiminta luo rahaa rahasta. ts. fiktiivist&auml; p&auml;&auml;omaan. Siksi  finanssikapitalismi on kumottava ja luotava uusi talouden j&auml;rjestys.  Siihen kuuluvat mm. BKT:n mittaustavan uudistaminen niin, ett&auml;  varallisuuden jako, ekologinen ja sosiaalinen kest&auml;vyys tulevat mukaan,  globaalin velkojen sovittelumenettelyn aikaansaaminen, uuden Bretton  Woodsin luominen, joka vakauttaa valuuttoja ja tietysti globaalin  kattavan finanssitransaktioveron k&auml;ytt&ouml;&ouml;notto. Talous tarvitsee  demokratian, joka arvioi asioita planeetan n&auml;k&ouml;kulmasta, ei  markkinoiden.  
  Sosialidemokratian mahdollisuudet ovat markkinoiden tuolla puolen.  
  &nbsp;  
  T&auml;m&auml; kirjoitus on julkaistu Uudenmaan sd-naisten sivuilla 24.3.2012  ]]></description><pubDate>Thu, 19 Apr 2012 06:23:41 +0000</pubDate><link>http://arjaalho.fi/blogi/home/kreikkalainen-sipuli/</link><guid>http://arjaalho.fi/blogi/home/kreikkalainen-sipuli/</guid></item><item><title><![CDATA[Lieksan lahja-hellu]]></title><description><![CDATA[  &nbsp;  
  Uusi Suomi-lehti julkaisee blogeja. En ole kirjoittanut en&auml;&auml; pitkiin aikoihin koska kommentoijat ovat mit&auml; ovat. Mutta kyll&auml;h&auml;n sit&auml; pitk&auml;lle p&auml;&auml;see kuten t&auml;m&auml; Helena Eronen, oikein kansanedustajan avustajaksi. Tosin enemm&auml;n se kertoo kansanedustajasta.  
  Eronen kirjoittelee siis blogejaan suomalaisten veronmaksajien kustantamalla ajalla ja v&auml;lineill&auml;.On kyll&auml; murheellista, ett&auml; lahja-hellu hiihtelee kansanvallan k&auml;yt&auml;vill&auml;, jotka on rakennettu sukupolvien ty&ouml;ll&auml; ja uhrauksilla.  
  Ehk&auml;p&auml; meill&auml; tosiaan on ollut Helena Erosen menev&auml; aukko yhteiskunnallisessa keskustelussa kun h&auml;nen panostaan, osaamistaan ja avustajataitojaan on tarvittu. Yleens&auml; tosin vain laadukas yhteiskunnallinen keskustelu palvelee kansanvaltaa. Laadukas keskustelu nimitt&auml;in antaa v&auml;lineit&auml; ymm&auml;rt&auml;&auml; ja analysoida yhteiskuntaa, sen ilmi&ouml;it&auml; ja lainalaisuuksia.  
  Siteeraan h&auml;nen kommenttiaan minulle:  
  
  &quot;Minun mielest&auml;ni sin&auml;, Arja, olet oikein tyyppiesimerkki  poliitikosta, joka voi tyri&auml; tyrim&auml;st&auml; p&auml;&auml;sty&auml;&auml;n eik&auml; me siltik&auml;&auml;n  p&auml;&auml;st&auml; sinusta eroon. Normaalilla selk&auml;rangalla varustettu moraalinen  ihminen tajuaisi pysy&auml; yhteiskunnallisesta p&auml;&auml;t&ouml;ksenteosta erossa, mutta  et sin&auml; eiv&auml;tk&auml; kaltaisesi.  
  En sano t&auml;t&auml; loukatakseni vaan ollakseni rehellinen ja siksi, ett&auml;  mielest&auml;ni olet vastenmielinen ja ne jotka sinua &auml;&auml;nest&auml;v&auml;t ovat tyhmi&auml;.&quot;  
  Helena, nyt sanasta naista: normaali selk&auml;rangalla varustettu moraalinen ihminen tajuaisi Pirkko Ruohonen-Lernerin kehotuksen j&auml;lkeen pysy&auml; erossa yhteiskunnallisesta p&auml;&auml;t&ouml;ksenteosta.&nbsp; Sanon t&auml;m&auml;n vain ihan rehellisesti.  
  En tosin usko, ett&auml; kaltaisesi ihmiset kykenev&auml;t oppimaan mit&auml;&auml;n saati h&auml;pe&auml;m&auml;&auml;n. Seh&auml;n edellytt&auml;isi sivistyneisyytt&auml; ja sit&auml; vaikenta lajia, syd&auml;men sivistyst&auml;.  
  &nbsp;  
  JK 13.4. Eronen arvelee Suomen olevan koulukiusaajien maa kun on joutunut silm&auml;tikuksi ja ettei satiiria ymm&auml;rret&auml;. Eronen luonnehtii itse itse&auml;&auml;n laittamattomasti.  
  JK2: Kuka ihmeen Helena Eronen? Suomen kansa on valinnut edustajakseen James Hirvisaaren, joka on Perussuomalaisten eduskuntaryhm&auml;n j&auml;sen. H&auml;n on valinnut avustajakseen Helena Erosen. Eronen kirjoittaa blogia Uudessa Suomessa, joista yksi on poistettu asiattomana. Eronen nimitt&auml;in ehdotti hihamerkkej&auml; ulkomaalaisille. Kansanedustajiksi kansa voi valita tietysti kenen tahansa. Kansanedustajan pit&auml;&auml; kuitenkin kyet&auml; toimimaan arvokkaasti kansan luottamuksen velvoittamana. Mutta avustajaksi p&auml;&auml;syyn pit&auml;isi varmaan edellytt&auml;&auml; jonkinlainen palikkatesti, ett&auml; osaisi erottaa komedian tragediasta.  
  ]]></description><pubDate>Thu, 12 Apr 2012 17:53:17 +0000</pubDate><link>http://arjaalho.fi/blogi/home/lieksan-lahjahellu/</link><guid>http://arjaalho.fi/blogi/home/lieksan-lahjahellu/</guid></item><item><title><![CDATA[Sutkautusjournalismia]]></title><description><![CDATA[  N&auml;k&ouml;kulmani arvioida politiikan uutisointia on ensisijaisesti tutkijan  ja toissijaisesti entisen poliittisen toimijan. Kummankin n&auml;k&ouml;kulman  takana on vahva n&auml;kemys siit&auml;, ett&auml; yhteiskunnallisen keskustelun  laadulla on merkityst&auml; toimivalle demokratialle. Juuri keskustelun pit&auml;&auml;  avata yhteiskunnallisia ilmi&ouml;it&auml;, p&auml;&auml;t&ouml;ksentekoprosesseja ja eri  argumentteja, jotta asioiden ymm&auml;rt&auml;minen ja kansalaisvaikuttaminen  tulevat mahdollisiksi.   
  
Kummankin, median ja politiikan, on  huolehdittava omasta osuudestaan. Ei voi raportoida&nbsp; arvioista, eri  argumenteista ja vaihtoehdoista, ellei sellaisia tuoteta  yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mutta my&ouml;s mediassa ja t&auml;ll&auml; kertaa  tarkoitan journalisitisia k&auml;yt&auml;nt&ouml;j&auml;, pit&auml;isi tunnistaa  viihteellistymiseen ja henkil&ouml;itymiseen liittyv&auml;t paineet, jotta  yhteiskunnalliset kiinnostavat asiat todella avautuvat asioina eik&auml; vain  esiemrkiksi draamana kuten kuka voitti ja kuka h&auml;visi.  
  
T&auml;t&auml;  ajattelin kun luin t&auml;m&auml;n aamun lehte&auml;. Istuin koko eilisen p&auml;iv&auml;n  Messkeskuksessa Kuntafoorumissa, jossa kuntarakenneuudistusty&ouml;ryhm&auml;n  ty&ouml;t&auml; esiteltiin ja kuntap&auml;&auml;tt&auml;j&auml;t saattoivat keskustella asiasta.  
  
Sutkautusjournalismiksi  meni. Maan suurimman lehden uutisointiin kelpasi valtiosihteeri  Sailaksen vitsit ja tietenkin laulunp&auml;tk&auml;t unohtamatta vessakommentteja.  Itse tilaisuudessa sutkautukset ja laulut toimivat kahvin korvikkeena:  piristiv&auml;t muuten raskasta ohjelmaa. T&auml;h&auml;n on tultu:  kuntarakenneuudistus on niin hankala juttu, ett&auml; on helpompaa raportoida  human interest-pohjalta.  
  
En halua nostaa tikunnokkaan jutun  kirjoittanutta toimittajaa koska trendi on ollut n&auml;ht&auml;viss&auml; jo pitk&auml;&auml;n  ja paineet olla mukana valtavirrassa ovat tietenkin kovat. Edesmennyt  politiikan toimittaja Jaakko Hautam&auml;ki esimerkiksi muokkasi poliittisen  journalismin suuntaa juuri t&auml;h&auml;n suuntaan ja h&auml;nest&auml; tuli tavaramerkki.  Kyse on kaiketi tasapainoilusta ja sen vaikeudesta.  
  
Minusta  uutisoinnin aiheita olisivat voineet olla, ettei hallituksen taholta  metropolipolitiikasta ollut esitt&auml;&auml; yht&auml;&auml;n mit&auml;&auml;n. Ministeri Krista  Kiurun piti kai t&auml;st&auml; jotakin sanoa. Ministeri Virkkunen ja ty&ouml;ryhm&auml;  tyytyiv&auml;t vain kysym&auml;&auml;n haluavatko kunnat tosiaan luovuttaa  metropolivaltuustolle p&auml;&auml;t&ouml;ksentekovaltaa? Kati Peltola osui asian  ytimeen: kuntap&auml;&auml;tt&auml;j&auml;t eiv&auml;t ole huolissaan kuntien vallasta vaan  haluavat vahvistaa asukkaiden valtaa. Siksi metropolialueen valtuusto.  
  
Keskeinen  puheenaihe oli my&ouml;s ep&auml;m&auml;&auml;r&auml;isyys sosiaali- ja terveydenhuollon  alueista. Hallituksen puolelta olisi pit&auml;nyt jollakin tavalla hahmottaa  kokonaisuutta: onko Paras-alueet olleet yrityst&auml; l&auml;hte&auml; hakemaan  kuntayhteisty&ouml;t&auml; palvelujen tarjoamisen n&auml;k&ouml;kulmasta, jota nyt  vahvistetaan puuttumalla my&ouml;s rakenteisiin? N&auml;in ei ilmeisesti ole,  sill&auml; sote-alueet ovat jotain muuta - tai sitten eiv&auml;t ole - ja ett&auml;  niist&auml; ei osata viel&auml; kertoa mutta ne voivat panna karttaharjoitukset  uusiksi.&nbsp; No, eih&auml;n sote-alueet oikein mit&auml;&auml;n muuta voi olla kuin  sairaanhoitoalueita joillakin tarkistuksilla.  
  
Uutisoinnin  aiheeksi olisi kelvannut my&ouml;s se, kuinka nihke&auml; koko Uusimaa oli  uudistukselle, jota kuitenkin pidettiin t&auml;rke&auml;n&auml;. Kuntauudistusta  ilmeisesti tarvitaan muualla mutta ei juuri meill&auml;, nimby! Hassua oli  miten kaikki kunnat kertoivat kuinka hyv&auml;t heid&auml;n selvi&auml;misen  mahdollisuutensa ovat.  
  
Jymyuutinen - t&auml;ss&auml; toki olen j&auml;&auml;vi-&nbsp; oli  puolestaan se, ett&auml; n&auml;ill&auml; n&auml;kymin mit&auml;&auml;n kuntauudistusta ei ty&ouml;ryhm&auml;n  esitysten pohjalta tule koska kukaan muu kuin Helsingin ylipormestari  Jussi Pajunen ei sit&auml; halua. T&auml;st&auml; oli kyll&auml; jutun otsikko mutta se  olisi voinut jatkua: ainoa vireill&auml; oleva vapaaehtoinen monikuntaliitos ei k&auml;y. Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio-liitos ei siis ty&ouml;ryhm&auml;lle k&auml;y kun heille oli  selvinnyt, ett&auml; osa siuntiolaisista asioi Kirkkonummella, osa Lohjalla!  Lohjalla asioivat tosin kaikki siuntiolaiset silloin kun he tarvitsevat  kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tai vaikkapa verottajan  palveluita. Yleens&auml; taitaa olla niin, ett&auml; l&auml;hikunnissa k&auml;yd&auml;&auml;n. Voin paljastaa: asioin my&ouml;s Helsingiss&auml;, Espoossa, Vantaalla ja joskus jopa Raaseporissa!  
&nbsp;  ]]></description><pubDate>Thu, 22 Mar 2012 11:35:38 +0000</pubDate><link>http://arjaalho.fi/blogi/home/sutkautusjournalismia/</link><guid>http://arjaalho.fi/blogi/home/sutkautusjournalismia/</guid></item></channel></rss>
