Sekajulkisen kirous

On aina välillä hyödyllistä pohtia miten perustuslain turvaamat kansalaisten oikeudet toteutuvat ja millaisia yhteisiä ratkaisuja tai alustoja näitten oikeuksien takaamiseksi tarvitaan..

Velvollisuuksia toki on, esimerkkinä oppivelvollisuus tai maanpuolustus. Sitten meidän tietysti pitää myymällä työtämme olla kasvattamassa kansakunnan kakkua, jolla yhteisen turvaaminen onnistuu. Ja mitä työntekemiseen tulee, Elina Grundströmilta oli tänään HS:ssa erinomainen yliökirjoitus. Kaikenmaailman markkinapapit tulevat kertomaan meille miten laiskoja, työtävieroksuvia ja tehottomia olemme. Totuus taitaa olla päinvastainen. Suomalaisten työhalussa ja -kyvyssä ei moitittavaa ole. Enemmän johtamisessa ja työn paremmin tekemisen mahdollistamisessa.

Mutta siis, millaisia julkisia alustoja tarvitaan, että oikeudet versovat ja voivat puhjeta kukkaan?

Postitoiminnan tehtävänä on huolehtia, että maan eri osissa ihmiset ovat tasavertaisessa asemassa viestinnän oikeuden suhteen. Yhdysvalloissa postitoiminta on julkista. Meillä sitävastoin  sekamuotoista.Postilla on voiton tekemisen velvollisuus. Se polkee kansalaisten oikeuksia. Pieniä palvelupisteitä pannaan kiinni. Palvelut karkaavat satojen kilometrien päähän.

Julkinen liikenne on järjestetty hyvin eri tavoin. Muutamaa kaupunkikeskusta lukuunottamatta, sitä ei edes ole. Junaliikenne on kaiken lisäksi joutunut sekamuodon kurimukseen. Kun liikkuminen nähdään vain voittoa tuottavana toimintona, nähdään kummallisuuksia.

VR tulee yllätetyksi talven ja pakkasten aikaan. Junavuoroja perutaan konduktööripulan vuoksi. Nyt uusi lippujärjestelmä on sekaisin.

Varmaan postissa ja vr:lla voisi olla parempia johtajia ja varmaan sielläkin voitaisiin markkinapappien loitsujen mukaan tehdä vielä enemmän työtä. Vika on kuitenkin poliittisen päättäjän vetelyydessä tai oikeastaan vallitsevassa sekaopissa, jota ministerit eivät uskalla kyseenalaistaa eikä kansanedustajat kaataa.

Julkiset palvelutehtävät on pidettävä julkisina. Sekamuodot tuottavat sotkua ja kääntyvät kansalaisia vastaan. Ei postin jakamisen tappiollista tarvitse olla mutta ei voitontavoittelussa pidä mennä tärvimään alueellisen tasavertaisuuden periaatetta. Junalla matkustamisestakin voi maksaa mutta niin markkinkuriin laihdutettuna VR:ssa ei ole järkeä, että tulot jäävät saamatta liian niukan henkilömitoituksen vuoksi. Talvi tulee ja konduktöörit ovat vastakin lainmukaisilla lomillaan.

Viennin lamaa kannattelee kotimainen kulutuskysyntä, jonka merkitystä aina aliarvioidaan, etenkin palveluissa. Konduktöörit ja postivirkailijat tekevät työtä, maksavat veroja ja kuluttavat. Maksavat siis asuntolainojaan, ostavat ruokaa ja käyttävät palveluja. Julkisen kannattaa pitää kiinni työntekijöistään. Kun oikein sekajulkisen oppien mukaan kuritetaan, tuloksena on yskivä talous ja paisuva velka.

Niin, mitä teemme kirjesalaisuudella, asuinpaikan valitsemisen vapaudella tai kotirauhalla?

Postin pitäisi kulkea, liikkeelle pitäisi päästä ja oltava katto päänpäällä, jonka rauhaa suojella. Osa kansalaisten vapauteen liittyvistä, poliittisista, taloudellisista, sivistyksellisistä ja sosiaalisista oikeuksista edellyttää alustaa. Muuten ne jäävät tyhjiksi.

Emme voi mennä markkinatorille ostamaan kaikkea. Sivistyksen saavutukset tulisi silloin korvatuksi taantumuksen tuottamilla tappioilla.

20.09.2011. 12:02