Kielipeliä

Minusta on mainiota, että meillä on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. En ole koskaan halunnut puhua pakkosuomesta tai pakkoruotsista. Luultavasti olen tehnyt parhaani ruotsin kielen aseman varjelemiseksi, käytän sitä itse enkä halua kielisotia.

Ruotsinkieli ja RKP ovatkin sitten eri juttu. RKP kuvittelee edustavansa ruotsinkielisiä suomalaisia. Mutta kyllä muissakin puolueissa toimii äidinkieleltään ruotsinkielisiä sekä erityisesti niitä, jotka haluavat turvata suomalaisen kulttuurin nimissä kaksikielisyyttä.

SFP puolueena on julistautunut etupiirijaolla kyykyttäjäksi.

RKP:lle ei riitä, että puolustusvoimissa turvataan ruotsinkielisten mahdollisuudet käyttää äidinkieltään asepalveluksessa. Näin kenraalit (tämän päivän uutinen) ja myös poliittiset päätöksentekijät olivat valmiit tekemään. Kieli ei riitä, tarvitaan oma linnoitus, Dragsvik.

RKP:lle ei riitä, että kuntauudistuksessa ruotsinkieliset palvelut turvataan. Se haluaa kuntia, joissa myös sen oma kannatus turvataan. Niinpä Sjundeå-Lojo passar inte kun paikkamäärät vähenevät. Sille ei anneta mitään arvoa, että Lohja on halunnut olla vapaaehtoisesti kaksikielinen kunta ja että myös monikuntaliitoksen jälkeenkin uusi kunta on lain mukaan kaksikielinen.

Vallanhalu syö kielellisen suvaitsevaisuuden ja kaksikielisyyden voimaa. Kurja juttu.

15.03.2012. 15:55

Kaksikymmentä (ahnetta) miestä

Joku ehkä saattaa muistaa 1970-luvun taitteesta laulun kahdestakymmenestä perheestä. Kristiina Halkola lauloi Ehnroothista, Waldenista, Kivekkäästä, Erkosta  ja kuudestatoista muusta perheestä, jotka käyttivät Suomessa taloudellista valtaa.

Nyt perheet pitää korvat kahdellakymmenellä miehellä, jotka istuvat keskeisissä yrityksissä ristiin ja  rastiin, hoitavat toistensa asiat aina asumisongelmista lähtien mutta siinä sivussa myös käyttävät merkittävää taloudellista valtaa.

Mitenkäs se nyt  menisi: Wahlroos, Vuoria, Sailas, Vehviläinen...

Näin maassa, jossa on demokratia, ei ollenkaan korruptiota, sukupuolten välinen tasa-arvo, hyvä hallintotapa ja kristilliset arvot. Illuusio?

15.02.2012. 20:21

Pekka Haavisto

Presidentin vaalien toinen kierros ei suinkaan tule olemaan mikään läpihuutojuttu.Sauli Niinistön voitosta puhuminen on ennen aikaista. Pekka Haavistoa tulee kannattelemaan valtava energia, joka on syntynyt monen muurin murtamisesta ja hänen nousustaan tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisuuden aatteiden aidoksi edustajaksi.

Haavisto tulee saamaan kannatusta luonnollisesti vasemmistosta mutta myös perussuomalaisista ja keskustasta.

Perussuomalaisista siksi, että Haavisto ei ole rahaeliitin ehdokas ja siksi, että Haavisto antaa arvon toisellekin. Perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa äänestäneet eivät nimittäin ole mikään vain muukalaisvihamielinen joukkio. Äänestäneitten joukossa oli paljon niitä, jotka olivat kyllästyneet vanhojen puolueiden menoon: sille että oltiin kuuroja tuloerojen kasvulle ja politiikasta vieraantumiselle.

Keskustalaisista monet tulevat äänestämään myös Haavistoa, sillä kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuuden arvot eivät Kes,ustassa ole mitään päälle liimattuja. Vasemmistolaisten niin suomen- kuin ruotsinkielisten itsestään selvän valinnan pitäisi olla Haavisto. Olemme siis näkemässä tiukan taistelun.

Merkittävää on, että avoin, kansainvälinen ja suvaitsevainen Suomi on totta. Merkittävää on, että SDP:n 30-vuotinen läänitys presidentti-instituutioon murtui. Rysähdystä alleviivaa vasemmistopuolueiden yhteisen kannatuksen jääminen järkyttävän alhaiseksi. Vaikka kyse on henkilövaalista, puolueilla on merkityksensä. Tappio on sekä puolueiden että henkilöiden.

***

Kiitoksen paikkoja on aika monta.

Sekä Niinistön että Haaviston takaa löytyvät osaavat naiset: Taru Tujunen ja Riikka Kämppi. Eva Biaudet teki naisen työn kun puolusti tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Paavo Arhinmäki teki sen mikä pitikin: piti Vasemmistoliiton hyvin esillä keskusteluissa. Paavo Lipponen osoitti keskusteluissa, ettei olennaista ole olla eri mieltä, vaan tuntea ulko- ja turvallisuuspolitiikka niin hyvin, että syvyydellä ja sävyillä on merkitystä.

En usko, että ikä koitui Lipposen kohtaloksi. Jos niin olisi, ei Väyrynenkään olisi menestynyt. Uudessa julkisuusilmapiirissä on oltavat notkea. Väyrynen onnistui tässä Lipposta paremmin - samoin tappion arvioinnissa.

Opettaja ei saa olla, kanssakeskustelija pitää olla. Timo Soini epäonnistui koska on alkanut pitää itseään suorastaan jumalallisena. Hän on toki tärkeä puolueelleen mutta yhteiskunnallisen ilmapiirin ja tilauksen omiminen omalle henkilölle osoittaa, että jotakin kihahtaa hattuun liian helposti.

***

Olin aamulla keskustelemassa presidentin vaaleista radion ykkösaamussa Martti Häikiön, Seppo Kääriäisen ja Pekka Saurin kanssa. Kypäräpäinen pappi - pilapiirtäjä Karin luoma ilmiasu  porvarille - tuli esille kun Häikiö sanoi, että presidentti valitaan suomalaisille ja jatkoi, että isänmaallisuus ja perinteiset arvot vaikuttavat. Niinistökin kehaisi, että Jenni silittää hyvin paitoja.

Isänmaallisuus on myös modernia tasa-arvoa, kulttuuria, sivistystä ja tervettä itsetuntoa. Haavisto on minusta hyvin isänmaallinen. Menen heti keskiviikkona äänestämään ennakkoon!

23.01.2012. 11:26

Helsingin Eiffel ja G-into

Kaarin Taipale on toimittanut Guggenheim-pamfletin, joka tulee ulos piakkoin. Olen kirjoittanut siihen artikkelin siitä miten päättäjät saadaan suosiolliseksi ts. jymäytetyiksi. Suuret hankkeet  - kuten Guggenheim-museo- ovat siitä kummallisia, etteivät ne koskaan ole pois mistään eikä keneltäkään. Mutta sitävastoin pienet hankkeet ovat aina.

Kun Suomi oli 1990-luvun lamassa, käynnistettiin kansainvälisesti kiinnostava taidemuseohanke, Kiasma. Rakentajille piti saada töitä ja Helsingin näkyvyyttä. Eikö tätä mahdollisuutta pitäisi kehittää ja huolehtia, että sillä olisi taloudellisia resursseja kiinnostaviin näyttelyihin?

Musiikkitaloakin perusteltiin sillä, että tarvitaan kansainvälisesti korkeatasoinen ja akustisesti toimiva musiikkitalo. Eikö olisi järkevää huolehtia, että musiikkitalo on täysimittaisessa käytössä, että se olisi avoin tulla ja mennä ja siellä olisi myös maksuttomia konsertteja?

Suomi brändääjä Alexander Stubbin mielestä Suomesta/Helsingistä puuttuu Eiffel-tornin kaltainen nähtävyys, jollaiseksi hän arvelee Guggenheim-museota.

Mutta meillä on jo se Eiffel-tornin kaltainen nähtävyys. Stadion funkistyylisenä rakennuksena on kerrassaan ainutlaatuinen. Rahaa sen kunnostamiseen ei vain löydy. Helsingin horisontissa se on kohonnut jo ihmisen iän komeana kohti taivasta: valkoisena, selkeänä ja ylpeänä. Se on  jotakin, joka on meidän omaamme.

Turistit muuten tykkäävät kaikesta sellaisesta missä he voivat tavata tavallisia suomalaisia. Tämä on tutkimustulos ja matkailijoiden oma kanta. Enemmän siis tapahtumia ja toimintaa kuin komeita seiniä.

16.01.2012. 11:50

EU ja politiikan kuolema

En ymmärrä Suomen EU-politiikkaa! En ymmärrä miksi perustuslakivaliokunnan piti mennä lausumaan etukäteen mitään Euroopan vakausmekanismin määräenemmistöpäätöksistä. En ymmärrä miksi jankkaamisesta ja torppaamisesta on tullut hyve kun kaikki toivovat ratkaisuja ja eteenpäinmenemistä. Kaikki eivät ole vain ns. markkinavoimat, vaan myös tavalliset ihmiset.

Pekka Sauri osuu naulankantaan kun hänen mielestään poliitikkojen puheet ahdistavat ihmisiä. Jos politiikka  merkitsee johtajuutta, näkemyksellisyyttä ja edes jonkinlaista kykyä hallita kokonaisuuksia, ei sitä kovin paljon ole viime aikoina ollut nähtävissä. Mutta jos politiikka merkitsee omien intressien ajamista, lyhytnäköisyyttä ja vain oman kulman näkemistä, sitä on ollut runsain määrin nähtävissä.

Vaikuttaa jopa siltä, että pääministeri Jyrki Kataiselta haluttiin viedä toimintamahdollisuudet. En ymmärrä kenen etu tämä oli? Juuri siksi pääministeri edustaa Suomea, että hänellä on toimintamahdollisuus ja se tulee yhteistyöstä parlamentin kanssa.Hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa. Eduskunta on ylin valtioelin mutta ei toimeenpanovallan.

Nyt eduskunta on ymmärtänyt roolinsa ihan väärin. Ei sen parlamentaarinen valvonta ja tehtyjen ratkaisujen arviointi hallituksen luottamuksen näkökulmasta tarkoita, että parlamentti ottaa päätöksentekijän roolin ennen kokousta olematta itse paikalla ja tuntematta keskusteluja.Se on arvioitava erilaisia näkökulmia ja niitten painoarvoa.

Onko tässä jotakin happamia sanoi kettu?

***

Kesäkuusta asti viimeistään on ollut selvä, että EU:n ja euroalueen on tiivistettävä yhteistyötä ja haettava tälle yhteistyölle finanssikapitalismia suitsivat pelisäännöt. Kyse ei ole vapauksien lisäämisestä, vaan vastuun.

Euroopan Parlamentin pitää olla tässä prosessissa merkittävä toimija. Maitten hallitukset kompastuvat näköjään kotimaisiin paineisiin ja kokonaisuus jää näkemättä. Parlamentin sivussa pitäminen vahvistaa vain Merkel-Sarkozy-akselia. Ja markkinat tekevät sen mitä voivat - siirtävät rahaa turvaan. Tavalliset ihmiset eivät voi, huijarit ja tosirikkaat voivat.

Eniten olen hämmentynyt eurooppalaisen sosialidemokraattisen näkemyksen häipymisestä suomalaisesta sosialidemokratiasta. Tätäkö nuoren ja kansainvälisen sukupolven valtaannousu merkitsee? Nationalistista pullistelua ja karkuun juoksemista?

On hyvin ahdistavaa tarkkailla poliittisia toimijoita. Poliittisten puolueiden joukot ovat kutistuneet  niin pieneksi, että toimijatkin ovat henkisiä kääpiöitä. Ja EKP tekee minkä voi paitsi ei sitä mitä pitäisi.

 jk. 1990-luvun alun lamassa vakuutettiin, ettei Suomi devalvoi. Sitten oli pakko ja seuraukset olivat kamalat. Nyt inflaation torjunnasta on tullut samanlainen. Kunpa seuraukset eivät olisi yhtä kamalat.

jkjk: Olen saanut palautetta. Minun arvellaan olevan Stubbin linjoilla. Olen ihan omaa mieltäni. Minusta perustuslakivaliokunnan ei olisi pitänyt mennä lausumaan mitään Euroopan vakausmekanismin määräenemmistösäännöksistä. On turha kiirehtiä edelle kun nyt pitäisi hoitaa paitsi akuuttia kriisiä - jota ei tehdä - mutta myös luoda pitkäjänteistä linjaa - jossa ollaan aika vaikealla tiellä kun lähdetään hakemaan muutoksia perussopimukseen. Voi olla, että EMV:n määräenemmistösäännökset olisivat perustuslain vastaisia tai sitten eivät. Olemme mukana nytkin monissa sellaisissa järjestelyissä, joissa emme voi päättää itsenäisesti maksuosuudestamme. Ilman EMV:ta veronmaksajien vastuut tuskin pienenevät, nyt voivat olla hallitut.

10.12.2011. 13:44