Mediakritiikin myönteinen käänne

Keskustelin eilen Ylen ruotsinkielisessa Slaget efter tolv- ohjelmassa toistamiseen median asemasta. Aiheesta on tullut puhuttua ja kirjoitettua enemmänkin erityisesti vaalirahakohun mutta myös monen yksityiselämään menevän skandaalin vuoksi. Aluksi politiikka oli paha, sitten media ja nyt ehkä ollaan siinä vaiheessa, että suhteet asettuvat uuteen asentoon.

Kyllä minua saa arvostella tekemistäni päätöksistä mutta jääkööt luonteepiirteitteni arvostelu kanssaihmisilleni. Politiikkaa pitää painostaa kaiken aikaa monenlaisista asioista. Kun yksi asia on valokiilassa, pitää aina kysyä, mitä jää varjoon.

Tärkeitä huomioita ovat:

1: Demokratian toimivuuden kannalta median ja politiikan huoli julkisen keskustelun laadusta - tavoitettavuudesta ja ymmärrettävyydestä - on yhteinen;

2. Demokratian kannalta on tärkeätä, että median ja politiikan välinen suhde on jännitteinen, kyse on kuitenkin vallasta ja vallankäytön avoimuudesta;

3. Skandaalit, vuodot ja lipsahdukset ovat väistämättömiä seurauksia avoimuuteen perustuvassa yhteiskunnallisessa vallankäytössä;

4. Niitten merkitys on kuitenkin ylikorostunut, erityisesti yksityiseen sfääriin kuuluvissa asioissa, tämä johtuu median viihtellistymisestä, joka taas puolestaan johtuu markkinoistumisesta ja siis siitä tosiseikasta, että mediatuotteet on saatava myydyksi;

5. Politiikan pitääkin joutua mediassa koville, kyse on arvojen, ajattelutapojen, päätösten perusteiden ja vaikutusten  tuomisesta julkiseen keskusteluun, jotka lisäävät kansalaisten mahdollisuutta arvioida tehtyjä ratkaisuja;

6. Asiajournalismin ei tarvitse olla tylsää, politiikkojen ei pidä olla puppugeneraattoreita. Kun asioista puhutaan niitten oikeilla nimillä ja rehellisesti, asiajournalismin kasvualusta on olemassa,

24.11.2009. 08:40