Lukeminen avartaa

The Globe and Mail on minusta eräs parhaimmista nettilehdistä. Kanadalaisesta julkaisusta löytää paitsi uutiset aina myös syventävää tietoa, tasokkaita kolumneja ja kiinnostavia kulttuuriartikkeleita. Minusta myös grafiikka kertoo asiallisuudesta mutta myös helposta tavasta lähestyä lehteä. Tiedolle ei totisesti ole asetettu kynnyksiä.

Luin viimeksi Doug Saundersin kolumnin Gordon Brownista. Brown on ahtaalla koska hän on jahkailija ja päätämätön jos on uskominen Peter Wattin julkaisemaa kirjaa "Inside Out". Tätä samaa kuvaa kyllä vahvisti sinänsä fiktiivinen brittisarja, jossa Blairin ja Brownin vallanjako ratkesi Blairin eduksi Labourin sisällä. Kyseessä (Watt) on Labourin sisäpiiriläinen, joka joutui jättämään tehtvänsä vaalirahoitusjupakoissa.

Mutta Brownin politiikka tuottaa merkittäviä tuloksia, jotka voivat sittenkin vaikuttaa vaaltulokseen. Työttömyys on laskenut ja on nyt 7,8 prosentin tasolla. Kun riemuitsin finanssikriisin hoidossa Brownin näkemysten puolesta, tunnen nyt jonkinlaista myötäiloa. Samoin kolumnissa mainitut kaksi tutkimusta saavat minut tyytyväiseksi. Brownin malli terveydenhuollon järjestämiseksi on tehokkaampi ja halvempi kuin markkinaehtoisemmat Skotlannissa ja Walesissa. Terveisiä Sitralle, joka on onnistunut käärimään voittoja - tai oikeastaan heidän hankevetäjänsä. Parasta on kuitenkin uutinen siitä, että Labourin koulutuspolitiikka on lisännyt 1990-luvun lopusta köyhimpien perheitten lasten hakeutumista yliopistokoulutukseen 50 prosentilla.

Aftonbladetista puolestaan luin kirjoituksen Ruotsin EMU-jäsenyydestä. Se päätyy arvioon, ettei Ruotsissa tule uutta kansanäänestystä pitkään aikaan liittymisestä eurooppalaiseen raha- ja talousliittoon. Ja miksipä tulisi? EMU on suurissa vaikeuksissa koska alueen erilaisuudet ovat nyt kärjistyneet. Tosin ruotsalainen Calmofors suosittaa rahaliittoa solidaarisuussyistä. Ruotsalaisilla olisi varaa maksaa kreikkalaisten ahdingosta jotain mutta mitään taloudellisia perusteita hänkään ei löydä jäsenyydelle.

Niin - tulinko jo maininneeksi, etteivät kummatkaan maat kuulu EMU:un. Silti olen sitä mieltä, että Suomen piti liittyä rahaliittoon mutta että jätimme käyttämättä uskomattoman tilaisuuden ajaa  lähentymiskriteeriksi työttömyysasteen. Vielä vaaleissa 1995 puolueeni oli tällä kannalla mutta hallituksessa ollessa Suomi kuului niitten maitten joukkoon, jotka aktiivisesti vastustivat työttömyysasteen mukaanottamista.  PES:n ( piirissä toimivat sosialistit) valtionvarainministerit ja esimerkiksi varjoministeri Brown pitivät tavoitetta tärkeänä. Mutta Suomen kanta määräytyi Saksan mukaan ja siellä painoi Kohl ja Waigel kupin toiseen suuntaan.

Luin myös kiinnostuksella HS:n haastattelun presidentti Halosesta. Kokoomuksen kosto jäin hiukan mietityttmään. Onko tosiaan niin, että Kokoomus ajaa presidentin valtaoikeuksien parlamentarisoimista kostaakseen Tarja Haloselle tietäen, etteivät muutokset tule koskemaan juuri Tarja Halosta mutta sitävastoin presidenttipelin suosikkia Sauli Niinistöä? Kovin kummallinen logiikka. Tosiasia on kuitenkin nyt se, että EU-asioissa eduskunnan luottamuksen varassa toimiva hallitus vastaa ulko- ja turvallisuuspoltiiikassa, sotilaallisessa ja siviilikriisinhallinnassa eduskunnan asema on vahva ja presidentin aserma on säädetty poikkeuslakina - siis perustuslain vastaisena. Ainoa asia, joka on jäänyt hoitamatta, on epäselvyyttä aiheuttavan pykälän selkiyttäminen.

Tulevaisuudessa nimittäin tullaan kiistelemään siitä millaista rajanvetoa on EU:n piirissä tapahtuvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muun välillä. Globaalissa maailmassa, jossa EU on  toimija keskustelu tulee olemaan omituista ja kovin kansallista. Veikkaanpa, että tullaan näkemään sellainenkin  ihme, että tuleva presidenttipuolue löytää rajoja ja tuleva ei-presidenttipuolue ei löydä.

"Näin valta ostetaan" on myös hyödyllistä luettavaa. Esko Riepula alleviivasi hienosti loppuviikon haastatteluissa politiikan piirissä olevaa kummallista ajattelua, että vaaliraha on erilaista rahaa kuin muu raha. Jos rahaa annetaan ja haetan etua, ei sitä vaalit korruptoivasta rahasta miksikään muuksi muuta. Siksipä jääviydessä ei saa lipsua piiruakaan.

31.01.2010. 14:19