A-talk

Luin minulle tulleet nettisivukommentit nyt aamulla. Eihän tässä voi kuin nauraa!

Muutama oli ihan huippua! Olen erään kommentoijan mielestä pahin takinkääntäjä mitä Suomen historia tuntee. Ainoa vika on, että juuri valtiosääntökysymyksissä en ole kääntänyt takkia kertaakaan. Kuka tahansa voi tutkia mitkä tahansa dokumentit, haastattelupätkät tai eduskunta-asiakirjat ja huomaa, että olen ollut presidentin valtaoikeuksien parlamentarisoimisen kannalla aina. Ja miksi? Olen vakaumuksellinen demokratian kannattaja. Arkikielisesti sen voi sanoa näin: vallan uskominen useammalle on parempi kuin sen uskominen yhdelle.

Toisen kommentoijan mukaan olen tullut Kokoomuksen kannalle kun en pidä Tarja Halosesta. Ihan oikeasti kuitenkin on niin, että Kokoomus on tullut minun kannalleni.Eilenkin sanoin, ettei kyse ole Tarja Halosesta, vaan instituutiosta. Sen suhteen minulla on vankka käsitys perustuslain selkeydestä: EU-asioissa - kuten myös ulko-ja turvallisuupolitiikassa yleisemminkin - presidentillä ei ole enää muita valtaoikeuksia jäljellä kuin yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa. Se on valtavan suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten Suomi toimii.Tarja Halonen on muuten ihan hyvä presidentti.

Kolmas väittämä on, että teen vahinkoa sosialidemokraateille. Rohkenen epäillä, että vahinkoa tuottaa myös pelaaminen periaatteilla. Kun ne ovat valtapolitiikassa kaupan, kaikki pyhä haihtuu.

Kiihkeässä keskustelussa tulee tietysti sanottua jotain sellaista, mikä ei ole ihan tarkasti ottaen oikein tai tarkoitettu mutta kun sen istuttaa yhteyteensä, asiat ja sanat asettuvat paikoilleen. Eero Heinäluoma kuitenkin sanoi ohjelman lopussa jotensakin niin, että parlamentarismi on yhtä mystinen sana kuin sananvapaus tai lähdesuoja ja että sitä ei uskalleta kyseenalaistaa. Yhteys - kun hän ilmoitti, että on hyvä jakaa valtaa kun pääministeri on meillä - ja juuri erityisesti eilen eduskunnassa se oli nähty  - yksinvaltias - herättää kysymyksen, että emmekö ole sosialidemokraattisessa puolueessa sisäistäneet demokratian perustaa? Sehän on sananvapaudessa, joka ei ole ollenkaan mystinen asia. Se joko on tai ei ole. Eikä pääministeristä tule yksinvaltiasta sillä, että pärjää kyselytunnilla.

Sitten oli tietenkin naisia, joitten mielestä oli ärsyttävää, että keskeytin miesten puheenvuoroja. Voi kauheata. Myönnetään, keskustelu oli kiihkeätä. Minusta ei ollut reilua, että Bjarne Kallis alisti juridiikan retoriikalle. Kyllä kansanedustajien tulee noudattaa lakeja ja kunnioittaa Suomen perustuslakia. Presidenttikin vakuuttaa saman asian eduskunnan edessä. Hänen mielestään oli turha puhua pykälistä ja historiasta. Pääargumentti presidentin osallisuudelle oli hyöty ja että presidentin vaaleissa Vanhanen ja Halonen olivat olleet samaa mieltä.

Mutta hyvälle tuulelle tulin  ylivoimaisesti siksi, että lautaskeskustelu on sittenkin lisännyt  niitten ihmisten kommentteja, jotka puhuvat itse asiasta. Epätieteellinen otanta kertoo muutoksen seuraavasti: ensi vaiheessa neljä viidestä kommentista liittyivät siihen pitikö Halosesta vai ei, minusta vai ei ja vain yksi viidesosa oli itse asiasta. Nyt neljä viidestä kommentista liittyi asiaan ja vain yksi viidestä siihen, että minä herätin suurta ärtymystä.

Ja miten jakutuivat asiakommentit?  Neljä viidestä ymmärsi parlamentaarisen vastuun ja että tästä syystä presidentillä ei ole asemaa EU-politiikassa. Yksi viidestä haikaili Kekkosen aikaa ja halusi päästä eroon tyhmistä kansanedustajista.

Aina pitää myös miettiä, mitä voi keskustelusta oppia. Asioista ei ole tohdittu aikaisemmin puhua niitten oikeilla nimillä, siis siitä, ettei presidentin olisi pitänyt osallistua EU:n huippukokouksiin aiemminkaan saati nyt sitten  tulevaisuudessa.Kohteliaisuus- ja sovinnaisuussäännöt ovat tuottaneet oikeudellisesti ja parlamentaarisen valvonnan kannalta kestämättömän käytännön, joka nyt on tullut taitekohtaansa Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

Tämä kertoo paitsi suomalaisesta keskustelukulttuurista yleensä mutta erityisesti siitä, ettei asioita osata erottaa henkilöistä. Mutta myös siitä, että presidentti-instituution liepeillä olo sokaisee liepeilijät ja johtaa samalla itse instituution harhaan.

04.12.2009. 10:24